Olen nyt viikon tehnyt tallia lähes katsoen yksin. Talvi on raskasta aikaa tallityöskentelylle. Vaikka olin koko kesän tekemässä tallia, niin kyllä on paikat taas saaneet kyytiä, siis mun kropassa. Toivottavasti selviän hengissä Nauru

Maija on ollut todella mainio. Ollaan käyty maastoilemassa ja se on niin reipas että! Ensi viikolla pääsen kokeilemaan Maijaa kärryjen eteen, kun naapuritallin omistaja lupasi kärryt lainata ja niiden pihasta alkaa suoraan kunnon hiittirata. Maija kun on kova tyttö ryntäämään, kun saa kärryt peräänsä. On ollut niin hienoa, kun Maijan hoitaja on pitänyt siitä erinomaista huolta mun ollessa Ruotsissa. Parempaa hoitajaa ei mistään löydy. Kaikki kunnia Ninalle Maijan hyvästä kunnosta.
Mahtavaa kun pääsen loppukuusta Ypäjälle satulantopauskurssille. Saa edes hiukan hajua, mistä on kysymys. Innolla odotan kyllä pääsyä Ruotsin johtavaan satulaseppäkouluun. Minut on jo hyväksytty, mutta olen jonossa, sinne kun on kuulemma paljon halukkaita. Se tietää sitten takaisin Ruotsiin muuttoa.
Mutta nyt pakko mennä nukkuu, aamulla taas hevosille ruokaa klo 6 ja sitten ne pihalle sen jälkeen.